Ercci seminaari 7.5.2019 Turku
ERCCI projektin sijaishuollon kehittämisseminaarin yhteenveto – sijaishuollon asiantuntijoiden ajatuksia ja toimenpide-ehdotuksia koulutuksen sisällöllisestä kehittämisestä
Oheisella videolla tunnelmia: https://youtu.be/QOQeTJLC2OM
ERCCI projektin sijaishuollon kehittämisseminaari pidettiin Turussa 7.5. Paikalle saapui laitosmuotoisen sijaishuollon asiantuntijoita Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Uudeltamaalta keskustelemaan sijaishuollon keskeisestä ammatillisesta osaamisesta ja kompetensseista sekä siitä, kuinka niitä voitaisiin koulutuksen aikana ja avulla vahvistaa. Aiheesta käytiin monipuolista keskustelua, jonka pohjalta voidaan todeta sijaishuollon osaajilta vaadittavan erittäin monipuolista osaamista. Alla yhteenvetoa keskustelujen pohjalta esiin nousseista osaamistarpeista ja muusta työssä olennaisesta.
Laitosmuotoisen sijaishuollon ohjaajan ydinosaaminen
- Arjen taidot ja arjen organisointi (mm. ruoanlaittotaidot)
- Arjen toimintojen opettaminen nuorille
- Toiminnanohjaukseen liittyvä osaaminen
- Psykiatrinen osaaminen tai ainakin ymmärrys psyykkisesti oireilevien lasten problematiikasta (sisältäen lääkehoidon ymmärrystä)
- Taito jakaa oleellista tietoa työryhmän kesken mm. kirjausten kautta, huom. ammatillinen kirjaaminen
- Kiintymyssuhteeseen liittyvä osaaminen
- Kriisi- ja traumatyö
- Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon menetelmät ja käytännöt
- Taito huolehtia omasta hyvinvoinnista (työn ja arjen rajaaminen)
- Uskallus heittäytyä sekä antaa itsestään riittävästi, muttei liikaa
- Vuorovaikutustaidot
- Kyky itsereflektioon
- Ymmärrys perheen merkityksestä
- Tiimityöskentelytaidot ja yhteisesti sovituista asioista kiinni pitäminen (säännöt ja rajat)
- Tietoisuus lapsen kasvusta ja kehityksestä – ”normaalit” ikätasoon liittyvät asiat
- Lapsen näkökulman huomiointi
Lapsilähtöisyyttä edistäviksi keinoiksi ja osaamiseksi mainittiin mm.
- Lapsi toiminnan keskiössä
- Riittävät resurssit ja työntekijöiden osaaminen
- Työntekijöiden pysyvyys
- Lapsen näkökulman huomioiminen sekä lasten osallistaminen ja kuunteleminen
- Lasten ideoiden kuuntelu ja toteuttaminen
- Ikätasojen huomioiminen
- Leimaamisen välttäminen lapsen lähtökohdista huolimatta (omien ennakkoluulojen tiedostaminen)
Sijaishuollon osaajat tekevät myös paljon moniammatillista yhteistyötä, johon liittyvää osaamista tarvitaan. Keskeisenä nähtiin, että työntekijöiden tulisi olla tietoisia ja ymmärtää eri alojen edustajien toimenkuvia voidakseen toimia optimaalisesti yhdessä. Dialogisuus eri ammattilaisten kesken on moniammatillisessa työskentelyssä tärkeää. Myös toiminnan läpinäkyvyys sekä se, että toimijat ovat arjessa lähellä toisiaan, nähtiin olennaisena. Asiantuntijoiden toiveena on myös sellainen moniammatillinen toiminta, jossa toimijat tulevat lapsen luo eikä lasta kuljeteta toistuvasti toimijoiden luo.
Työntekijöiden pysyvyys nähtiin tärkeänä tekijänä ja vaikuttajana moniin edellä mainittuihin asioihin. Työtä sijaishuollossa riittää, mutta pysyvää työvoimaa koettiin olevan melko haastavaa saada. Sijaishuollon laitoksia on monia ja mm. nuorilla työntekijöillä on paljon vaihtoehtoja, jolloin saatetaan lähteä katsomaan, onko ruoho niin sanotusti vihreämpää aidan toisella puolella. Asiantuntijaryhmistä nousi esiin, että ammatillisen identiteetin kehittymiseksi työntekijöiden olisi kuitenkin tärkeää pysyä myös paikallaan ja kehittyä ja oppia työssä. Työntekijöiden pysyvyyttä pohdittaessa erityisesti esimies- ja lähiesimiestyön merkitys korostui. Sijaishuollon laitoksesta muodostuu esimiehensä näköinen, jolloin esimiehen johtamistaidot korostuvat. Esimiehen on oltava kiinnostunut ja osattava johtaa työryhmää oman työn johtamiseen. Kun työntekijöitä kuullaan ja he pystyvät vaikuttamaan, vaikuttaa se positiivisesti pysyvyyteen. Oman työryhmän turvallisuus ja työn vastaaminen omaan eettiseen ajatukseen edistävät työntekijöiden pysyvyyttä, kuin myös työyhteisön ja esimiehen kehitysmyönteisyys.
Työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen vaikuttavia keinoja nähtiin olevan mm.
- Käsitysten muuttaminen lastensuojelusta opintojen aikana – ”ei ole niin pelottavaa” (keinoja esimerkiksi vierailut ja toiminnan esittely opiskelijoille)
- Sijaishuollon profiilin nosto ylipäänsä
- Ohjaajan identiteetti + ohjaajien profiilin nosto
- Lähiesimiestyöskentely
- Työryhmän yhteistyö ja -henki
No miten tai minkälaista koulutusta tulisi sitten kehittää vastaamaan edellä mainittuihin sijaishuollon moninaisiin osaamistarpeisiin? Asiantuntijaryhmät esittivät seuraavan laisia toimenpide-ehdotuksia:
- Moniammatillisen osaamisen lisäämiseksi moniammatillisuutta tulisi lisätä jo koulutuksen aikana esimerkiksi yhteisten projektien myötä mm. ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä à tiedetään ja ymmärretään toisten työnkuvaa, joka olennaista asiakkaan ohjauksessa
- Psyykkisesti oireilevien lasten problematiikan ymmärtämiseen liittyvää koulutusta (sisältäen lääkehoidon ja psykiatrisen puolen ymmärrystä)
- Toiminnanohjaukseen liittyvä osaaminen koulutuksessa (esim. strukturointi, ennakointi, siirtymät)
- Oman historian ja oman lapsuuden käsittely opintojen aikana
- Työntekijän tulee olla sinut oman itsensä ja menneisyytensä kanssa
- Oman historian ja traumojen käsittely olennaista, jotta työntekijä ymmärtää mm. omia reagointimallejaan
- Menetelmäosaaminen koulutuksessa
- Verkostokartta, aikajanat, tulevaisuuden muistelu
- Menetelmien soveltaminen itselleen ja toisille à auttaa ymmärtämään asiakkaan tunteita ja ajatuksia, kun menetelmää käytetään työssä
- Johtaminen ja esimiestyö
- Esimerkiksi erillinen sijaishuollon esimiehen koulutus